Pekka Buttler (Vas.)

1. Ei. Pidän yleensäkin hyvin kyseenalaisena pitääkö ja tarvitseeko Helsingin kasvaa. Jos kasvua kuitenkin tapahtuu, suosisin mieluummin maltillista kasvua ylöspäin sekä jo rakennettujen alueiden tiivistämistä kuin luontoalueisiin ja -arvoihin kajoamista.

2. Ei. Sama perustelu kuin yllä, jonka lisäksi olisi toivottavaa, että jos rannoille rakentamista esiintyy, niin ranta-alueille rakennettavat asuinalueet (esim. Kruunuvuorenranta) rakennettaisiin sosiaalisesti heterogeenisiksi asuinalueiksi.

3. Ei. Hanke on päätön. Panos-hyötysuhde (reilu tusina asuntoa pilaamaan tuhansien näköalat yms) on suunnattoman heikko.

4. Ei. Keskeinen kysymys on tarvitseeko Helsinki keskustan tuntumassa sijaitsevaa Helikopterikenttää. Luulisi, että jos kaupalliselle helikopterikentälle olisi oikeasti merkittävää tarvetta niin liikennöijiä olisi useampi.

5. Ei. Keskustatunneli on hankkeena suunnattu yksinomaan suosimaan yksityisautoilua ja läpiajoa. Hankkeen puolesta esitetyt kaavailut hyödyistä ovat suunnattomasti ylimitoitetut ja vailla todellisuuspohjaa. Itä-länsi suuntainen keskustan alittava tunneli vähentää todellista liikennemäärää hyvin vähän, koska se ei ensinnäkään palvele kaikkia keskeisiä sisääntuloväyliä (lähinnä Itäväylää, Lahdentietä ja Länsiväylää), eikä se niitäkään kykene palvelemaan (Länsiväylää pitkin saapuvasta liikenteestä arviolta alle neljännes ohjautuu keskustatunnelin vaikutusalueelle.

6. Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisu pitää toteuttaa siten, että Joukkoliikennettä on asukkaille tarjolla heti kun ensimmäiset asiakkaat muuttavat sisään. Joukkoliikenteen tulee palvella kaikkia pääsuuntia (Keskusta/Kehä/Itä). Ja sen tulee rakentua siten, että rakennetaan Kruunuvuorenrantaa ja muuta Laajasaloa palveleva yhteys keskustaan. Jos kustannuksista ei tarvitsisi välittää, niin Metro olisi ideaalinen ratkaisu (eikä se vieläkään ole pois suljettu). 
Olen Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa ollut esittelijän esityksen kannalla kun on päätetty ensi vaiheen ratkaisusta: Ratikka+Silta, vaikka pidän ratkaisua monella tavalla ongelmallisena.

7. Silloin kun vesijoukkoliikenteellä pystytään takaamaan riittävä ympärivuotinen palvelutaso (vrt. Suomenlinna), niin Vesijoukkoliikenne pitää olla yksi käytetyistä välineistä. Vesijoukkoliikenteen keskeinen ongelma on, etät jos sillä ei saada aikaiseksi yhteyksiä vaihtoasemiin/joukkoliikenteen solmukohtiin, niin Vesijoukkoliikenne ei yksi riitä.