1.Helsingin kannattaa ottaa asumiskäyttöön parhaiten soveltuvia maa-alueita. Mm Santahamina, Vartiosaari ja Villinki voisivat soveltua asuntorakentamiseen. Helsinki on kasvava ja kehittyvä kaupunki, hyvällä kaupunkisuunnittelulla pystytään rakentamaan viihtyisiä ja monimuotoisia sekä moniarvoisia asuntoalueita myös meren äärelle.
2. Helsingin rannat ovat pääsääntöisesti jo rakennettu. Rantarakentaminen on nähdäkseni eri asia kuin meren läheisyyteen rakentaminen. Esimerkiksi Vuosaaressa Aurinkolahden asuntoalueen rakentaminen muutti rannan aivan toisennäköiseksi kuin se oli ennen rakentamista. Luonto ja kaupunkiympäristö voidaan hyvällä suunnittelulla yhdistää järkeväksi kokonaisuudeksi.
3. Asuntolaivasataman toimivuutta voidaan kokeilla, mutta miksikään suunnattoman suureksi rakentamismuodoksi en sitä suosittele. Asuntolaivarakentamisen kokemuksia on seurattava jonkin aikaa ennen päätösten tekemistä. Reposaaren lomamessualueen rakentamisesta ja kokemuksista kannattaa ottaa oppia, miten rakentaminen ja asuminen meren päällä on onnistunut.
4. En tunne asiaa tarkemmin. Mikäli keskustan tuntumassa on tarve helikopterikentälle on sen sijoittaminen kohtuulliselle etäisyydelle on järkevää hoitaa siten, että se ei sijaitse lähellä asuntoalueita.
5. Keskustatunnelin rakentamisella ei ole kiire, mutta tunnelivaraus pitäisi säilyttää, jotta maanalainen kaava mahdollistaa sen rakentamisen tulevaisuudessa. Itä-länsisuuntainen liikenne rantaviivan tasolla pitää pääsääntöisesti hoitaa raideratkaisuin, mutta työpaikkapendelöinti ja muu poikittaisliikenne tarvitsee – varsinkin mikäli pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvaa nykyisellä vauhdilla – jossain välissä muitakin ratkaisuja kuin pelkän metron. Henkilöautoliikenteen siirtäminen tunneliin on yksi vaihtoehto. Täysin autoton keskusta tarkoittaa pahimmassa tapauksessa, että keskustassa ei voida asioida sellaisten palveluiden äärellä, mitkä tarvitsevat muutakin kuljetuskapasiteettia kuin muovipussin.
6. Tyylikäs siltaratkaisu on järkevin, esteettisin ja edullisin vaihtoehto. Helsinki on merellinen kaupunki ja vesistönylityksiin on silta ylivoimaisesti fiksuin vaihtoehto. Joukkoliikennemuotona parhaiten sopii raitiovaunulinjasto. Väyliä rakennettaessa on huomioitava kevyenliikenteen tarpeet, koska Kruunuvuorenrannan ja keskustan etäisyys on mitä sopivin hyötyliikunnalle.
7. Siltaratkaisut ovat mielestäni ensisijaisia. Vesijoukkoliikenne varsinkin arktisissa talviolosuhteissa ei kuulosta kovin houkuttelevalle. Vesiliikenteen heikkoutena sen, että sen yhdistäminen muuhun joukkoliikenteeseen ainakin vaihtoaikojen osalta ei ole helppoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti