Veli-Heikki Klemetti (Vihreät)

1. Helsingin edustan merialueesta suurin osa kuuluu Helsinkipuistoon ja on arvokasta luonto- ja virkistysaluetta. Rakentaminen täyttömalle merelle on yhtä hölmöä kuin keskuspuiston pirstominen rakentamisella.Helsingissä on tyhjillään runsaasti toimitilaa ja tonttimaata myös asuntorakentamiseen. Mitään järjellistä syytä meren valtaamiseeen rakennusmaaksi ei ole.

2. Rannat pitää mieluummin vapauttaa rakentamiselta virkistyskäyttöön. Rakentamattomat rannat on kaavoitettava asukkaiden virkistykseen.

3. Kaisaniemenranta on olennainen osa Kaisaniemen puistoa ja tuhansien ihmisten ulkoilu- ja virkistysreitti. Yleiskaavassa Kaisaniemen puisto tai sen vesialue ei ole rakennusmaata. Kaisaniemen asuntolaivasatama on kulttuuriympäristön kannalta tuhoisa. Asunto- tai toimistotarjonnan kannalta asuntolaivasatama on täysin tarpeeton hanke. Asuntolaivasatamalle voidaan kaavoittaa sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti kelvolliset paikat uusilta asuinalueilta, esimerkiksi Kalasataman alueelta.

4. Hernesaaren edusta on Helsinkipuiston merialuetta eikä helikopterikenttä kuulu puistoon. Yli puoli kilometriä pitkä täyttöalue katkaisisi merinäkymät Lauttasaaresta itään ja rannikkoa myötäilevän veneilyreitin. Helikopterimelu pilaisi Pihlajasaaren ja lähialueen venesatamasaarten virkistysarvon.

5. Suunnitellussa muodossa keskustatunneli olisi lisäväylä autoliikenteelle ja huonontaisi myös asumisviihtyvyyttä ajoaukkojen läheisyydessä. Tällaista tunnelia ei pidä rakentaa. Tunnelipäätöksissä olisi sitouduttava autoliikenteen vähentämiseen nykyisessä katuverkossa ja varattava vapautuva katutila kevyelle ja joukkoliiikenteelle sekä asumisviihtyvyyden parantamiselle.

6. Siltaraitiotie on hylättävä toteuttamiskelvottomana ja kohtuuttoman kalliina joukkoliikenneratkaisuna. Ennen lopullisia päätöksiä Kruunuvuorenrannan joukkoliikenteestä on tutkittava muita vaihtoehtoja, esimerkiksi raideliikennevaihtoehto Kulosaaresta tai Herttoniemestä Laajasaloon, raitiotieyhteys Kulosaaren kautta ja Tullisaarensalmen alitse Kruunuvuorenrantaan ja vesijoukkoliikenne liityntävaihtoehtoineen Helsingin niemeltä Kruunuvuorenrantaan . Kustannustehokkain ja vähiten perusinvestointeja vaativa joukkoliikennevaihtoehto on lauttaliikenne. Lauttasatamista voidaan liityntäliikenne Laajasalossa hoitaa raitiovaunuilla ja Helsingin niemellä yhdistää lautta olemassaolevaan raitiotieverkkoon. Raitiotielautta on joustavin vaihtoehto. Raitiovaunut ajaisivat lautalle Katajanokalla, josta lautta kuljettaisi raitiovaunut Laajasaloon, missä raitovaunut kiertäisivät alueella ja ajaisivat takaisin lauttaan, joka toisi ne sitten Helsingin niemen ratiotieverkkoon. Raitiotieyhteys voisi toimia myös liityntäliikenteenä nykyiseen itämetroon.

7. Kyllä, mahdollisimman pian. Vesijoukkoliikenne Helsingin merellisten kaupunginosien välillä vahvistaa Helsingin merellisyyttä ja tarjoaa myös turisteille ainutlaatuisen mahdollisuuden kulkea meritse Suomen pääkaupungissa yhdessä asukkaiden kanssa. Vesijoukkoliikenne tarjoaisi myös veneettömille helsinkiläiselle välineen merellä oloon.

Lotta Kortteinen (Vihreät)

1. Ei mitenkään erityisemmin. Ensisijaisesti tulee rakentaa jo käytössä oleville alueille.

2. Ei. Helsingin rakentamattomia rantoja pitää säästää yhteiseen virkistyskäyttöön, eikä rakentaa muutamien rikkaiden linnoiksi. Esimerkiksi Kivinokan ja Vartiosaaren alueet on säilytettävä nykyisessä käytössään.

3. Kyllä. Ensinäkin suunnitellut laivat ovat hyvin pieniä, eikä niitä tule kovin montaa. Laivat tuovat Kaisaniemen puistoon elämää parantamaan alueen turvallisuutta. Tutkitusti sellaiset osat kaupungista ovat viihtyisiä ja turvallisia, joissa joku asuu.

4. Ei. Helikopterimatkailu ei ole ympäristön kannalta kestävää.

5. Ei. Se toisi vain lisää autoja jo valmiiksi ahtaalle Helsingin niemelle. Resurssit tulee säästää joukkoliikenteen ja etenkin raideliikenteen kehittämiseen.

6. Raiteita pitkin suoraan keskustasta sillan kautta. Lisäksi raiteta pitkin pitää päästä myös itään päin Herttoniemeen.

7. Kyllä

Laura Nordström (Vihreät)

1. Ei, sillä rannat tulisi olla kaikkien yhteisessä käytössä. Satamilta vapautuville alueille tulisi rakentaa tiiviisti asuntoja, mutta säilyttäen rannat yhteisessä käytössä. Joitain asuntolaivoja voidaan rakentaa, koska ne monimuotoistavat kaupunkikuvaa.

2. Ei, sillä rannat tulisi olla kaikkien yhteisessä käytössä (kts. edellinen vastaus).

3. Mielestäni tuossa kohdassa asuntolaivat toisivat rannoille eloisuutta, mutta tietenkin koko rantaa ei tule täysin täyttää asuntolaivoilla.

4. Ei.

5. Ei, se lisää vain autoilua.

6. En ole vielä lyönyt lukkoon kantaani tässä kysymyksessä, vaan kuulisin mielelläni argumentteja eri vaihtoehtojen puolesta. Tärkeintä on turvata sellainen joukkoliikenneyhteys, joka ympäristöystävällisesti kuljettaa ihmiset pikaisesti joko keskustaan tai liityntäjoukkoliikenteen varrelle. Kannatan ensisijaisesti raidevaihtoehtoja. Pyöräilymahdollisuus tulee huomioida suunnittelussa. Tervasaari on keskustan helmi, joka tulee säilyttää kaikissa tapauksissa.

7. Kyllä, kunhan tämä ei tarkoita vähempiä satsauksia raideliikenteeseen.

Sanna Vesikansa (Vihreät)

1. Ei. Ensin joutomaa ja vapautuvat satama-alueet käyttöön. Luontoarvot ja virkistyskäyttö kunniaan.

2. Rantojen läheisyyteen voidaan rakentaa asuntoja jonkin verran, koska ne ovat haluttuja. Ranta pitää kuitenkin olla yleisessä, ei yksityisessä käytössä.

3. Kokeiluna kannatan ja entisenä kalliolaisena hyvä idea elävöittää rantaa. talviset olosuhteet ovat varmasti haaste.

4. En osaa sanoa.

5. Ei. Massiivinen ja kallis hanke.

6. Raiteilla. Eri vaihtoehdoista kannattaisin lähtökohtaisesti liityntää nykyiseen metroverkkoon. Oman sillan rakentamista pidän kalliina ja sääolosuhteiltaankin vaativana ratkaisuna. Joukkoliikenteen toimivuus aluella on kuitenkin tärkeintä ja eri vaihtoehtoja pitää laajasti kartoittaa.

7. Kesäisin kyllä - ja miksei muutenkin jos kysyntää riittää.

Leena Eerola (Vihreät)

1. Helsingin ei pidä kasvaa merelle . Merelle kasvaminen tarkoittaa rantojen täyttöä, mikä ei ole monestakaan syystä suotavaa. 
 
2. Helsingin rannoille ei pidä rakentaa nykyistä enemmän, vaan rannat tulisi saada kaikkien asukkaiden käyttöön. Nykyiset rantarakentamiset riittävät. 
 
3. Amsterdamissa on paljon asuntolaivoja ja niihin on totuttu. Monet niistä ovat hyvin viehättävän näköisiä. Kaisaniemen puiston asuntolaivasatamaa on suunniteltu Kaisaniemen rannan varjoiselle puolelle. Toisaalta sen sijainti keskellä kaupunkia on hyvä ratkaisu,koska liikkua voi jalan tai julkisilla liikennevälineillä. Toisaalta taas muu kuin työmatkaliikenne lisääntyy rannalla. Asuntolaivasatamalla voisi olla sosiaalista kontrollia lisäävä vaikutus huonomaineisessa Kaisaniemen puistossa. Asuntolaivasatamalla on kuitenkin ympäristöä saastuttava vaikutus. Meidän kulttuuriin kuuluvat järven tai meren rannoilla sijaitsevat kesämökit, joten ympärivuotinen kesämökki keskellä Helsinkiä on turha. 
 
4. Helikopterikenttä on kaksipiippuinen juttu. Sen toiminta häiritsee asumista, mutta siitä on voinut lähteä nopeasti Tallinnaan. Olen lentänyt nykyiseltä helikopterikentältä pari kertaa Tallinnaan 18 minuutissa pitämään virolaisille kollegoilleni seminaaria kilpailuasioissa. Jos kenttä sijoitetaan kovin kauas, menetetään nopea yhteys Tallinnaan.
 
5. Olen aikaisemmin ollut keskustatunnelin kannattaja siksi, että liikenne asuinalueellamme Kampissa ja Ruoholahdessa on ongelma. Meillä on melua ja saastetta sekä liikenneruuhkia. Samaan aikaan olen pyrkinyt vaikuttamaan asukasjärjestöjen yleisönosastokirjoitusten avulla siihen n. 20 vuoden ajan, että saadaan länsimetro. Kun se on nyt tulossa, ei keskustatunnelia tarvita. 

6. Kysymys on minulle toistaiseksi sen verran vieras, että en osaa ottaa kantaa.

7. Vesijoukkoliikenne varsinkin kesäisin sopii erinomaisesti merelliseen Helsinkiin. Kuitenkin herää kysymys, eikö se kuormita ja saastuta liikaa merta. Lossien tapaisia joukkoliikennemuotoja voisi kehittää esim. Jätkäsaaresta Länsisataman matkustajaliikenteen ja nimenomaan kevyen liikenteen tarpeeseen Bulevardin päähän, johonkin ravintola Merimakasiinin kohdalle.Tälle paikalle on joskus suunniteltu kääntösiltaa. Lossiyhteys nopeuttaisi liikkumista ja keventäisi nykyisen Jätkäsaaren tuloväylän liikennettä Mechelininkadulle. 

Helena Hietanen (Vihreät, sit.)

1. Ei, koska meri kuuluu kaikille! Helsingissä on parasta meri ja edustan saaret, jotka tulisi säilyttää virkistyskäytössä tai nykyisessä asuinkäytössä. Helsingin edustan merellistä luontoa pitää myös suojella, koska jo nyt lisääntynyt laivaliikenne aiheuttaa melu yms. haittoja. Helsingissä on vapautumassa satamien käytöstä alueita, joita voi kaavoittaa asumiseen.

2. Ei, koska rannat pitää säästää vapaina kaikkien asukkaiden virkistyskäyttöön. Avoimet näkymät rannoilta merelle pitää suojella. Rannoille voi rakentaa paikoissa, joissa jo on muutettu luontoa ihmisen toimesta, mutta ei liian raskaasti.

3. Ei, koska se ei merkittävästi lisää asuntotuotantoa. Asuntolaivasatama on lähinnä erityinen kuriositteetti ja lisä rantojen käytössä. Mielestäni Kaisaniemen rantoja ei saisi täyttää asuntolaivoilla vaan jättää rannat vapaaksi asukkaille ja pienveneilijöille. Helsingissä on koko ajan tarve veneilylaitureille. Epäilen myös asuntolaivojen ekologisuutta ja toimivuutta meidän ilmastossamme. Veneilyn harrastajana näen rannan mieluummin kuten se on ollutkin aiemmin : asukkaat ja pienveneet etusijalle. 

4. Ei, koska tilaa helikopterille voisi etsiä vähemmän tärkeältä paikalta. Miksi helikopterikentän täytyisi olla hienoimpien rantojen tuntumassa? Helikopterilla pääsee nopeasti liikkeelle muualtakin päin kaupunkia. Ajattelen myös meluhaittoja, joita merellä jo on muutenkin isojen laivojen liikenteen vuoksi. 

5. Ei, kannatan maanpäällistä liikennettä ja perusteluna on hinta. Mielestäni muita vaihtoehtoja pitää tutkia.

6. Silta, hyvin maiseman osaksi suunniteltuna. Myös vesijoukkoliikennettä pitää tutkia ja kehittää. 

7. Pitäisi, koska vesiteitse pääsee suoremmin moniin paikkoihin. Etenkin kesäisin vesijoukkoliikenne on hyvä ja myös tunnelmallinen vaihtoehto. Talvikäyttöä pitäisi miettiä. Veneilijänä ja 50v. vanhan puuveneen omistajana matkustan kesäisin muutenkin meriteitse moniin paikkoihin ja täytyy mainostaa, että veneellä torille tai ystävien luokse vierailulle kulkeminen vesiteitse on hyvä tapa oppia tuntemaan Helsinkiä. Aivan uusi näkökulma. Vesijoukkoliikenne olisi toki ekologisempi vaihtoehto kuin yksityisveneily.

Sari Hartonen (Vihreät)

1. Ei pidä kasvaa merelle.

2. Nyt jo rakennettuna oleville kyllä on järkevää rakentaa, mutta muille ei.

3. -

4. Helikopterikenttä ei ole tarpeellinen. Se aiheuttaisi melua mm. Pihlajasaareen. Helikopteri liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä on myös turhaa. Yleensäkin lentomelua Helsingissä on syytä vähentää.

5. Ei pidä rakentaa.

6. Raideliikenne esim. ratikkasillalla Kruunuhakaan tai metro Herttoniemeen. Liikennejärjestelyiden tulee olla valmiina siinä vaiheessa, kun asukkaat muuttavat alueelle. Muuten alueesta tulee henkilöautoihin perustuva kaupunginosa.

7. Vesijoukkoliikennettä on syytä lisätä.

Tuija Siltanen (Vihreät)

1.Ei. Helsingin ei pidä kasvaa merelle eikä luonnonvaraisia rantoja saa rakentaa. Satamilta vapautuville alueille saa ja pitääkin rakentaa tiiviisti ja tehokkaasti, koska ne ovat jo valmiiksi ihmisen muovaamia alueita. Meren päälle rakentamista en laajamittaisesti suosisi, mutta muutama asuntolaiva Helsinkiin sopii. Mahdollisiin ilmastonmuutoksen tuomiin tulviin on varauduttava.

2. Ei ja kyllä, luonnonvaraisia rantoja ei saa rakentaa, mutta entisiä satama-alueita reippaasti.

3. Meren päälle rakentamista en suosittele, mutta kaupunkikuvan elävyyden takia muutama asuntolaiva mahtuisi hyvin Helsinkiin (asia toki on kuriositeetin kokoinen eikä ratkaise asuntotuotantoa suuntaan eikä toiseen).

4. Ei ole. Niin kauan kuin Malmin kenttä on, palvelkoot se helikopterikenttänä.

5. Ehdottomasti ei. Henkilöautoliikennettä on kaikin keinoin vähennettävä. Kävelykeskustan laajentaminen ja ruuhkamaksut ovat tähän hyvä keino.

6. Joukkoliikenneyhteys Herttoniemeen, mieluimmin raiteilla. Raitiovaunusilta Kruununhakaan saattaisi onnistuessaan olla kaupunkikuvallisesti hieno, mutta se on tavattoman kallis. Ja keskusta on vain yksi suunta, johon Kruunuvuorenrannasta pitää päästä.

7. Olen viehättynyt vesijoukkoliikenteeseen sen nostalgisen hengen takia. En kuitenkaan lähtisi kehittämään sitä raideliikenteen kustannuksella. Ihmiset pitäisi ensiksi saada raiteille (tai edes busseihin) henkilöautoistaan. Vesiliikenneyhteys Kruunuvuorenrannasta sekä Vanhankaupunginkoskelta keskustaan olisi kuitenkin mahtava juttu.

Ilkka Veiström (Vihreät)

1. Mielestäni ei. En kuitenkaan näe huonona ideana jo rakennetun ympäristön rantojen osittaista käyttöä asuntolaiva-satamina joillakin alueilla. Mielestäni esimerkiksi saaristo tulee varata osittain virkistyskäyttöön, osittain luonnon monimuotoisuuden säilyttämistarkoituksessa koskemattomaksi ympäristöksi.

2. Rannat tulee säilyttää kaikkien mahdollisuutena saada kosketus rakentamattomaan luontoon, tuntea mereltä puhaltava tuuli iholla ja kuulla meren ääniä.

3. Mielestäni idea on mahtava! Kaisaniemen puisto ja sen ympäristö ovat olleet aivan liian pitkään hunningolla. Kysymyksessä on Helsingin kaupunkikuvaa monipuolistava ja alueen turvallisuutta lisäävä loistava mahdollisuus.

4. Mielestäni sen sijoittamista ja vaikutuksia ei ole suunniteltu kunnolla. Helikopteriliikenteen järjestämisen vaihtoehtoja on muitakin.

5. Mielestäni ei. Sen hyvä vaikutus olisi huoltoliikenteen siirtyminen pois kaduilta. Vaikutukset ovat aikaansaatavissa muillakin järkevämmillä tavoilla. Olen keskustatunnelia vastaan.

6. Tunnustan, että en vielä tunne kyseisen toteutuksen suunnitelmia siinä määrin, että voisin ottaa kantaa asiassa. Totean kuitenkin, että järkevin ratkaisu on se, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän ylimääristä rakentamista, kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Päätettäessä liikenneratkaisutavasta tulee huomioida myös sen vaikutus alueen väestön viihtyvyyteen.

7. Uskon, että nykyinen raide- ja bussipohjainen liikennejärjestely on sekä kustannusten että ympäristövaikutusten näkökulmasta vesijoukkoliikennettä kestävämpi ratkaisu.

Jonita Martelius (Vihreät)

1 mielestäni jo kaavaillut asuntorakennushankkeet rannoille riittävät ja loput rannoista tulisi rauhoittaa rakentamiselta.

2 Ei pitäisi.

3. Vastaan työssäni päivittäin kyselyihin asuntojen vesivahingoista ja homevaurioista. Epäilen saavani paljon lisää puheluita, mikäli asuntolaivat tuodaan Suomeen. Mielestäni asuntolaivat eivät kuulu Suomeen kuin ehkä kesäisin.

4. Mielestäni ei ole.

5. Ehdottomasti ei, sillä autoilua pitää keskustassa rajoitta, ei suosia.

6. Ratikka ja metroyhteys.

7. vesibussit toisivat mukavan lisän Helsingin joukkoliikenteeseen, mutta ne ovat vain bussi/juna/metro/ratikka-ratkaisujen täydentäjiä, eivät korvaajia.

Marko Kosunen (Vihreät)

1) Ei. Rannan muotojen, varsinkin rakentamattomien rantojen, tulee säilyä mahdollisimman luonnonmukaisina ja virkistyskäytössä. Lisäksi täyttömaalle rakentaminen on turhan kallista, ainakin jos "merelle kasvamisella" tarkoitetaan keinotekoisia saaria.

2) Ei. Rannoille on jätettävä vähintään 50m suojavyöhyke yleiseen virkistys ja ulkoilukäyttöön, sekä peittämään rakennukset mereltä/vastarannalta katsottaessa.

3) Ei. Asuntomäärä on mitättömän pieni, ja hanke saattaa olla haitallinen rannan muun yleisen virkistyskäytön kannalta.

4) Ei. Eikö helikopterikenttää voi rakentaa mille tahansa pellolle, jos sellainen ylipäänsä tarvitaan?

5) Ei. Se on yksityisautoilua tukeva kallis ja turha hanke. Rahat mieluummin joukkoliikenteelle.

6) Ensisijaisesti raideliikenneyhteydellä Herttonimen metroasemalle. Se palvelisi myös Laajasalon, Jollaksen, Santahaminen ja Herttoniemenrannan asukkaita, ja tarjoaisia itä-länsi suunnassa symmetrisen palvelun. Toissijaisena yhteytenä voidaan harkita raideyhteyden jatkamista keskustaan Kruununhaan kautta.

7) Kyllä, jos ei mitenkään muuten onnistu. vrt. Suomenlinna.

Kalle Könkkölä (Vihreät)

1. Eipä sanottavasti tarvitse merelle kasvaa. Joissakin paikoissa täyttömaa on hyväratkaisu.  

2. Rannoille voi rakentaa, jos pidetään huoli siitä, että rannat ei sulkeudu kaupunkilaisilta. Tosin rannat on pitkälti rakennettu.

3. Ei varmaan tarpeelline, mutta en myöskään vastusta. En pidä kelluvaa asumista kovin hyvänä, koska se merkitsee melkekin automaattisesti esteellistä rakentamista. Esteellinen rakentaminen tarkoittaa sitä, että huonostiliikkuvat vanhukset vammaiset ja lapset ovat vaikeuksissa.

4. Ei ole kovin tarpeellinen.

5. Keskustan tunneli voitaisiin jo unohtaa.

6. Minulla ei ole vielä lopullista kantaa. En ole nähnyt selvityksiä eri vaihtoehdoista. Raideliikenne tuntuisi parhaalta kuitnkein.

7. Pitäisi kehittää vesiliikennettä joukkoliikenteeksi, pitäen huolta siitä, että se on esteetöntä.

Jari J. Marjanen (Vihreät)

1. Helsinki on vallannut itselleen merta jo aikaisemminkin, mikä ilmenee jo monien kaupunginosien ja muitten alueitten nimistä, joten uudesta ilmiöstä ei ole kysymys. Rannan siirtämistä täyttämällä pitäisi aina harkita perusteellisesti tapaus tapaukselta.

2. Merenrannat ovat tärkeitä eikä missään tapauksessa saisi rakentaa aivan merenrantaan kiinni. Uusien rakennustonttien ja merenrannan välissä tulisi useimmiten olle kävelypolku tai kevyen liikenteen väylä.

3. Ei. Asuntolaivasatamaa voisi kokeilla jossakin muualla. Puisto kaipaa kohentamista, mutta asuntolaivasatama ei ole oikea keino.
 
4. Ei: Käsittääkseni helikopterikenttä olisi tarkoitus perustaa täyttömaalle. Olen toisessa yhteydessä asettunut kannattamaan Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä, ja helikopterit voisivat toimia Malmilta käsin.

5. Ei pitäisi, koska keskustatunneli palvelisi vain autoilunlisäämispyrkimyksiä. Onneksi keskustatunnelin suunnittelu on nyt lopetettu.

6. Metroyhteys Herttoniemestä vaikuttaa tämänhetkisen tiedon mukaan parhaalta vaihtoehdolta. On ajateltava kaikkiin suuntiin, ei vain kaupungin keskustaan, sujuvaa ja joustavaa joukkoliikennettä.
 
7. Riippuu vesijoukkoliikenteen käyttäjämääristä sekä päästöjen määrästä matkustajaa kohden. Aikaa voi säästyä, mutta entä ympäristö? Laitureillakin on ympäristövaikutuksia. En suhtaudu ehdottoman kielteisesti, mutta kaipaisin tarkkoja lukuja ja tietoja.

Marko Ronkainen (Vihreät)

1. Riippuu siitä miten. En kannata esim. yletöntä täyttömaan käyttöä ja rantaviivan muuttamista radikaalisti. Mutta pari vesille kasvamisen muotoa, joita ainakin nykyisellään kannatan: julkinen liikenne vesiliikenteen muodossa, sillat liikenneratkaisuissa joissain kohdilla, täyttömaan käyttö sellaisilla paikoilla, joissa se tukevoittaa maaperää ja mahdollistaa rakentamisen, jos alue on jo ns. ihmisen käytössä, eli esim. jonkinlainen joutomaa. Lisäksi kannatan asuntolaivoja kokeiluna niihin sopivilla alueilla. Oleellista on, että rannan käyttö ei vie ranta-aluetta pois kaikkien käytöstä.

2. Ei, vaan vähemmän. Kannatan rantojen virkistyskäyttöön jättämistä kaikkien iloksi. Roihuvuoren-Strömsin alueella on erinomaisen toimiva esimerkki tällaisesta käytöstä: pitkä pätkä puistoja, luonnontilassa olevaa metsää ja liikuntareittejä hienoissa maisemissa veden äärellä. Tällaista lisää! Päinvastainen esimerkki olisi sitten samalla alueella Tammisalo ja Marjaniemi: lähes kaikki rannat yksityiskäytössä.

3. Ei se varmasti tarpeellinen ole, mutta kannatan asuntolaivakokeilua. Alueena Kaisaniemessä on sekä hyviä että huonoja puolia, hyvinä vaikkapa suojaisa lahti, keskustan läheisyys (ei tarvetta autopaikoille), siellä jo nyt olevat venelaiturit ja huonoina pääasiallisesti paikallinen vastustus (mutta missäpä sitä ei olisi?). Kokeilu on hyvä myös siinä mielessä, että jos se osoittautuu huonoksi, laivat on helppo siirtää alueelta pois ilman että jälkeäkään jää.

4. Ei ole. Helikopterikentän ei ole mikään pakko olla veden lähellä. Esimerkiksi jonkin korkean toimistotalon katto alueella, jossa ei ole asumista, sopisi paremmin, jos helikopterikenttä ylipäänsä jonnekin täytyy saada.

5. Ei. Keskustaan ei tarvita lisää autoja, vaan vähemmän. Liikenneratkaisu, joka suorastaan houkuttelee ajamaan autolla keskustan suuntaan ei ole millään tavoin järkevä. Lisäksi se on investointina järjettömän kallis ja rahalle löytyy parempaankin käyttöä. Ja vielä lopuksi, se on jo päätetty jättää rakentamatta.

6. Tällä hetkellä itse kannatan eniten kahden paikallisen raitiovaunulinjan avulla toteutettua ratkaisua. Toinen voisi mennä suorempaan esim. linjalla Jollas-Santahamina-Laajasalo-Herttoniemenranta-Herttoniemi ja toinen sitten Kruunuvuorenranta-Laajasalo (lähempänä Vartiosaarta)-Tammisalo-Roihuvuori-Herttoniemen teollisuusalue-Herttoniemi (tai sitten Roihuvuoresta Itäkeskukseen). Nämä siis vain esimerkkeinä, toki muitankin voisi olla. Miksi ratikoiden pitäisi olla vain keskustassa käytössä?Siltaratkaisu olisi kallis ja maisemassa näkyvä ratkaisu, tunneli olisi vielä kalliimpi, lauttaratkaisuja en pidä riittävänä ja talvella ne voisivat olla ongelmallisia. Oleellista olisi tajuta, ettei puhuta vain Kruunuvuorenrannasta, koska alueella on muitakin asuinalueita, joissa kaivataan lisäliikennettä. Metro voisi toki Herttoniemestä kulkea pistoraidemaisena omana linjanaan Laajasaloon ja Kruunuvuorenrantaan, mutta tämä ei sitten auttaisi esim. Roihuvuoren asukkaita yhtään.

7. Kyllä, ainakin kokeiluna. Itse käyttäisin ainakin mielelläni ja uskon että moni muukin. Olemassaolevia laitureita voisi käyttää mahdollisimman paljon.

Sirkku Ingervo (Vihreät)

1. Jonkin verran tarvetta on asuntopulan vuoksi, mutta luonnonsuojeluarvot eivät saa jäädä jalkoihin.

2. Rannat pitää olla kaikkien käytössä. Ihan rantaan ei saa rakentaa.

3. Kaisaniemen puistoon voidaan elävöittämisen vuoksi kokeilla asuntolaivoja, vaikka talvi ja jää ovatkin melkoinen haaste.

4. En osaa sanoa tarpeellisuudesta tarkemmin. Jos helikopterikenttää tarvitaan, niin asuminen ei saisi häiriintyä sen melusta.

5. Keskustatunnelihanke on haudattava lopullisesti kalliina ja yksityisautoilua lisäävänä.

6.Raideliikenne on varmaan käyttökelpoisin ratkaisu.

7. Vesijoukkoliikenne ainakin toukokuusta lokakuuhun pitäisi olla käytössä. Tietenkin, jos käyttöä piisaa, niin ympärivuotisesti.

Kati Vierikko (Vihreät)

1. EI. Kaupunkirakenteen ja maakäytön pitää kohdistua laajemmalle alueelle kuin vain Helsingin ranta-alueille. Kaavoitusyhteistyötä kuntien välillä on lisättävä. Ilmastonmuutoksen haasteet on huomioitava, yksinkertaisinta olisi välttää rantarakentamista.

2. EI. Jo nykyisellään rantarakentaminen on paikoitellen hyvin raskasta.

3. EI. En kannata asuntolaivoja, varsinkin jos niitä suunnitellaan yleisille puistoalueille. Asuntolaivojen kohdalla haluan toteuttaa varovaisuusperiaatetta. Tällä hetkellä niitä suunnitellaan Helsingissä ainakin kolmeen eri kohteeseen.

4. Mielestäni helikopterikenttä olisi pitänyt sijoittaa Malmin lentokentälle.

5. EI missään tapauksessa. Turha investointi, joka ei poistaisi todellisia ruuhkaongelmia esim. Tuusulan- tai Lahdentien suunnilta tai Kehä I:tä. Henkilöautoliikenteen määrää keskustassa on vähennettävä ruuhkamaksuilla ja henkilöautoliikennettä hankaloittavilla toimenpiteillä.

6. Ensi sijassa tulisi selvittää joukkoliikennetarve Herttoniemen kautta. Suora yhteys Kruunuvuorenrannasta keskustaan voi olla myös tarpeen, mutta se ei todellakaan riitä hillitsemään Laajasalon kasvavaa henkilöautoliikennettä.

7. Kannatan lämpimästi vesijoukkoliikenteen lisäämistä. Yhteys keskustasta Kruunuvuorenrantaan voisi olla mahdollinen vaihtoehto.

Tiina Turkia (Vihreät)

1.Maapinta-alaa ei pidä kasvattaa merelle, koska Helsingillä on riittävästi maata.

2. Uusia asuinalueita kuten Jätkäsaari ja Kalasatama kannatan. Mielestäni esimerkiksi Arabian rannassa on jätetty hieno puisto – ja viheralue rannan ja asutuksen väliin. Tällä alueella voi mm. kävellä, pyöräillä, lennättää leijoja, nauttia merestä, mielestäni ratkaisu on hyvä.

3. Mielenkiintoinen uusi asuntomuoto, en ole puolesta tai vastaa koska en tunne asiaa riittävästi.

4. Jos helikopterikenttä olisi vain kaupallista tarkoitusta varten esim. lennot Tallinnaan en kannata kenttää. Jos kenttä hyödyttäisi kuntalaisia esimerkiksi sairaanhoitokuljetukset ja merionnettomuuksien hätäapu, voin harkita kannattavani.

5. En tiedä tarpeeksi asiasta ehdottoman mielipiteen muodostamiseksi.

6. Kannatan joukkoliikenne vaihtoehdoista aina metroa. Mielestäni Helsinkiin ja koko pääkaupunkiseudulle tulee rakentaa laaja ja toimiva metroverkosto.

7. Vesijoukkoliikenne voi olla yksi vaihtoehto. Erityisesti esimerkiksi kesäaikana se mahdollistaisi nauttimisen merestä ja rannikon kauneudesta. Ruuhka-ajan matkustamiseen en näe sitä vaihtoehtona.

Mikko Värtö (Vihreät, sit.)

1. Maassa missä asukastiheys on euroopan alhaisimpia ei ole mitään syytä rakentaa meren päälle. Helsingissä on vielä yllin kyllin tilaa rakentamiselle jos virkamiehet tekisivät työnsä tehokkaasti. Kun vielä ajatellaan Helsingin ja Vantaan väistämättä tulevaa yhdistymistä niin tilanpuutte ei ole vaivana.
 
2. Rannat pitää jättää kaupunkilaisten käyttöön. Hyvällä suunnittelulla, minkä olemassaolosta Suomen pääkaupungissa Helsingissä en ole vakuuttunut, saadaan mukavat merinäköalat vaikka taloa ei rakenneta aivan rannalle. Jos kyvykästä suunnittelutaitoa ei löydy kotimaasta, niin se pitää ostaa ulkomailta.
 
3. Kymmenen vuotta Amsterdamissa asuneena asuntolaivat lämmittävät sydäntäni, vaikka en itse kyllä haluaisi potskissa bunkkaa. Kaisan ranta ei ole oikea paikka asuntolaivoille.  
 
4. Ei merta saa täyttää koptereita varten. Jos kopterikenttä siirretään vaikka Malmille niin sen merkitys lento-aikaan on minuutti. Tuleepa mihin aikaan tahansa lähes mistä suunnasta tahansa joko nykyiselle kopterikentälle tai Malmille, ei matka-ajassa ole merkityksellistä eroa.
 
5. Ei ainakaan lähivuosina hintavuudesta johtuen. Kaavavarauksen säilyttäisin, sillä tulevaisuudesta ei tiedä mihin varauksen voisi käyttää ja varauksen säilyttäminen ei maksa mitään.
 
6. Ehdottomasti metrolla. Helsingin päättäjien olisi jo metron rakentamisen alussa rakennuttaa kunnollinen metroverkosto vaikka se olisi maksanutkin vildesti. Kun katsotaan vaikka Tukholmaa tai mitä tahansa "metrokaupunkia" niin metron ylivoimaisuutta muihin kulkuvälineisiin ei ole vaikea hiffata. Nyt kun talous on menossa alas tulee kaupungin aloittaa pikimmiten mm metroverkoston laajentaminen sekä rakentamiskustannusten laskemisesta johtuen että työllisyyttä tukevana toimenpiteenä.
 
7. Hyvin suunniteltu ja toteutettu vesijoukkoliikenne on käsittääkseni kustannuksiltaan ja kapasiteetiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto. Potskeissa on aina positiivista värinää kuten mm itse kokeillemissani Hampurin-, Istanbulin- ja Bangokin vesijoukkoliikenteessä.

Michael Perukangas (Vihreät)

1. Helsingin maapinta-alaa ei pidä kasvattaa merelle, vallaten lisää maapinta-alaa mereltä, koska Helsinki on ?Itämeren tytär?, merellinen kaupunki.

2. Kannatan periaatteessa vapautuvien satama-ja varastoalueiden kaavoittamista asuntokäyttöön Hernesaaressa, Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Laajasalon öljysataman alueella, koska merenranta-asuminen on haluttua ja edellämainittujen alueiden ottaminen asuinkäyttöön vähentäisi tarvetta kajota viheralueisiin.

Kuitenkin, periaatteena tulee olla säilyttää rannat yleisessä käytössä, eikä varata niitä yksityiseen käyttöön; uusia, merellisiä asuinalueita suunniteltaessa alueet tuleekin varustaa virkistykseen tarkoitetuilla rantaraiteilla.

Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama vääjäämätön meren pinnan nouseminen asettaa haasteita rantarakentamiseen, jolloin uudet asuinalueet tulisi eristää merestä joko patorakennelmilla, rakentaa ranta-asunnot meren päälle, jolloin rannat poistuisivat yleisestä virkistyskäytöstä tai keinotekoisesti kohottaa maan pintaa uusilla merellisillä asuinalueilla.

Lisäksi on muistettava, että merelliset asuinalueet eivät ole haluttavuudestaan johtuen vastaus sosiaalisen asuntotuotannon kysyntään; uusille merellisille asuinalueille tulisikin erityisesti tuottaa vuokra-asuntoja, hintatuettua omistusasumista ja aso-asuntoja.

3. Se ei ehkä ole tarpeellinen, mutta mahdollinen, jos asuntolaivojen jätehuollosta huolehditaan asianmukaisesti.

4. Mereltä ei pidä vallata lisää maata mihinkään tarkoituksiin, vaan mahdolliselle helikopterikentälle tulee varata tila sellaiselta jo olemassaolevalta maa-alueelta, jossa se häiritsee mahdollisimman harvaa. Ensin kuitenkin tulee teettää puolueeton selvitys - mikäli mahdollista - helikopterikentän tarpeellisuudesta.

5. Ei, koska se olisi järjettömän suuri tuki-investointi, jolla helpotettaisiin yksityisautojen pääsyä Helsingin keskustaan. Uusilla liikenneväylillä on aina taipumus lisätä liikennettä; vaikka niiden pitäisi ohjata liikennettä, ne pikemminkin mahdollistavat sen sen sijaan, että ne suuntaisivat sen uusille väylille.

6. Vesijoukkoliikenne Helsingin keskustaan on mahdollinen, jos vuorovälit saadaan tiheiksi ja alusten kantama riittävän suureksi. Metro vaatisi tunnelin tai sillan, ja jos siltaan päädytään, raitiovaunu kytkisi Laajasalon paremmin kantakaupunkiin. Lisäksi silta toisi uuden, hienon maisemapyöräreitin Keskustaan.

Jos silta toteutettaisiin, se vaatisi ilmeisesti laajat tukirakennelmat, ja tämä tila olisi pois joko uudelta asuinalueelta tai viheralueilta, luultavimmin viheralueilta. Ennen ratkaisun tekemistä tulee selvittää liikennevirtaukset, minne Laajasalosta matkustetaan ja kuinka paljon.

7. Meriliikenne tavallisesti saastuttaa paljon, ja Itämeri on jo muutenkin varsin saastunut. Jos vesijoukkoliikennettä lisätään, sen tulee olla riittävän tiheää, alusten riittävän isoja mutta mahdollisimman vähän saastuttavia.

Sari Näre (Vihreät)

1. Hyvin pienessä mittakaavassa kasvua voisi tapahtua, onhan meri Helsingin keskeinen tunnusmerkki. Ehkä asuntolaiva-asuminen olisi paras tapa tässä suhteessa. Luonnonrannat tulee säilyttää luonnonvaraisina.
 
2. Luonnonrannat pitäisi säilyttää ja rannoille rakentaa valikoivasti esimerkiksi käytöstä jääville vanhoille tehdasalueille.
 
3. Olen tehnyt 1990-luvun puolella asuntolaivoja koskevan aloitteen. Erilaisia asuntomuotoja tulisi tukea ja joitakin ranta-alueita voisi käyttää asuntolaiva-asumiseen. Kaisaniemi sopii yhdeksi paikaksi asuntolaivoille, koska ympäristö on yhtäältä kaupunkimainen mutta samalla hieman syrjässä. Luonnonrannat tulisi mieluiten rauhoittaa. Tiedän myös, että lähiasukkaissa on paitsi asuntolaivojen vastustajia, myös monia jotka toivovat asuntolaivoja elävöittämään aluetta. 

4. Tuskin, jos on olemassa vaihtoehtoinenkin helikopterikenttä.

5.  Ei. Espoolaisten yksityisautoilun sijaan on parempi tukea vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Megarakennushankkeiden sijaan tulee investoida ihmisiin.

6. Tätä asiaa en tunne tarpeeksi osatakseni siihen tässä vaiheessa vastata.
 
7.  Kyllä ainakin kesäaikaan.