Harri Pirhonen (SDP)

1. Helsinki on aina kasvanut merelle. Mm. Kauppatorin ranta, Senaatintori ja Aleksanterinkatu on entistä merenpohjaa. Arabianrantaa vallattiin myös mereltä, samoin Huopalahtea. Onnistuneet ratkaisut luovat uskoa uudenlaiseen rantarakentamiseen, mutta kohteet on mietittävä tarkkaan. Nykyisiä merenrantojen virkistysalueita ei pidä asunnoilla pilata.

2. Helsingin rannat tulee pääosin varata kaupungin virkistyskäyttöön. Jätkäsaareen ja Kruununvuorenrantaan voidaan kuitenkin suunnitella järkeviä kerrostaloratkaisuja niin, että kaikki asumismuodot (vuokra, omistus, osaomistus ja HITAS) ovat edustettuina. Ranta on tärkeä myös meille koillis- ja pohjoishelsinkiläisille. Malmin lentokenttä on meidän meri avarine näköaloineen. Sinne ei saa rakentaa asuntoja, vaan lentotoiminnan tulee jatkua vuoden 2034 umpeutuvan vuokrasopimuksen jälkeenkin.

3. Ei. Miksi pilata oiva vesiaihe ja tukkia Tokoinlahti? Asuntolaivasatama ei sovi keskustaan. Sitä voidaan harkita esimerkiksi Merihakaan, Lauttasaareen, Sompasaareen ja/tai Merihakaan.

4. Helikopteriliikennettä ei tarvitse hoitaa Hernesaaresta käsin. On tutkittava muut vaihtoehdot. Kenttä voi sijaita kauempanikin keskustasta. Ei se matka-aikaa juuri pidennä.

5. Kyllä ja ei. Keskustan pysäköintimaksuja voidaan korottaa, jolloin autoilu stadin sydämessä vähenee. Parkkipaikkoja on turha rakentaa lisää. Liityntäpysäköintiä ja joukkoliikennettä on kehitettävä. Matkalippujen hinnat puolitettava. Tunneli helpottaisi liikkumista lännestä itään ja vähentäisi keskustan ruuhkia. Toisaalta tunnelin rakentaminen kannustaisi autoilemaan eikä se ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

6. Silta, metrotunneli ja vesibussi ovat kaikki omalla tavallaan hyviä vaihtoehtoja. Neiiden kustannukset on punnittava tarkkaan, sillä oikea ratkaisu on käytössä kymmeniä vuosia.

7. Kyllä. Suomenlinnan hienosti toimiva lauttayhteys käy esimerkistä ja sopisi moneenkin ?satamaan?. Myös sellaisiin, jotka eivät varsinaisesti ole saaressa (esim. Kruunuvuorenranta, Lauttasaari, Herttoniemi Vuosaari).

Antti Hytti (SDP)

1. Helsingin tulee kasvaa myös merelle sikäli, kun tällä tarkoitetaan olemassa olevien ranta-alueiden mahdollisimman järkevää hyödyntämistä. Sen sijaan en kannata esim. laajamittaista maan valloittamista mereltä tai ulkosaarten ottamista asuinkäyttöön. Meri on se elementti joka tekee Helsingistä ainutlaatuisen – siksi sitä on voitava järkevällä tavalla hyödyntää kaupungin kehittämisessä.

2. Ranta-alueille tulee voida rakentaa nykyistä enemmän, erityisesti uusille, satamien alta vapautuville alueille, samoin perusteluin kuin edellä. Lisäksi se, että asuntoja tarvitaan lisää, on tosiasia. Itse rantaviiva kuitenkin on säilytettävä kaikille vapaana virkistysalueena: sitä ei tule sulkea tonttiaitojen sisään.

3. Varmasti ilmankin pärjättäisiin, mutta kokeiluna se on mielenkiintoinen. Erityisen tärkeää on seurata, miten se vaikuttaa rantakadun turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Mikään suurten joukkojen asumismuoto ei asuntolaivoista voi eikä pidä Helsingissä tulla.

4. En tunne asiaa riittävästi jotta voisin ottaa siihen kantaa.

5. Ei. Siihen hyötyyn nähden, mikä sillä voidaan arvioida saavutettavan, hanke on liian kallis.

6. Silta raidejoukko- ja kevyelle liikenteelle on hyvä ratkaisu.

7. Jos vaihtoyhteydet on järjestettävissä järkevästi ja liikenteestä saadaan riittävän nopeaa, voisi vesijoukkoliikennettä ainakin kokeilla. Näillä leveysasteilla kuitenkin merellä liikkuminen on suuren osan vuotta aika epämiellyttävää (ajojäätä, sadetta, tuulta, pimeää), joten en usko, että vesiliikenteestä voisi kovin helposti tulla laajamittainen ja suosittu liikennemuoto Helsingissä.

Jaana Alaja (SDP)

1. Kyllä pienimuotoisesti pitäisi kokeilla asuntolaivojen sopivuutta sellaiseen paikkaan, joka ei ole yleisessä virkistyskäytössä. Helsinki tarvitsee vaihtoehtoisia asumismuotoja ja mahdolliset asuntolaivat tulisi olla osittain omistus- ja osittain vuokra-asuntoja 
  
2. Vain pienimuotoisesti. Ks edellinen vastaus. On tärkeää huolehtia siitä, että asumattomia rantoja on kaupunkilaisten henkireikänä 
  
3. En tiedä, tulisiko asuntolaivasataman sijaita juuri Kaisaniemen puistoosa. Kenties ei. Täytyy perehtyä muihin vaihtoehtoihin 
  
4. Helikopterikentän sijainti voisi olla sopivampi suuren rakennuksen katolla tai aukealla paikalla keskustan ulkopuolella hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. 
  
5. Ei. Yksityisautoilua tulee rajusti vähentää keskustassa. Raskas liikenne siirtyy Vuosaareen, ne eivät pääasiassa kulje enää keskustan läpi. 
  
6. Raitovaunurata ja kevyen liikenteen väylä tuntuisivat tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta.  
  
7. Ei tunnu tällä htkellä tarpeelliselta 

Ulla-Maija Rajakangas (SDP)

1.Helsingin kannattaa ottaa asumiskäyttöön parhaiten soveltuvia maa-alueita. Mm Santahamina, Vartiosaari ja Villinki voisivat soveltua asuntorakentamiseen. Helsinki on kasvava ja kehittyvä kaupunki, hyvällä kaupunkisuunnittelulla pystytään rakentamaan viihtyisiä ja monimuotoisia sekä moniarvoisia asuntoalueita myös meren äärelle. 

2. Helsingin rannat ovat pääsääntöisesti jo rakennettu. Rantarakentaminen on nähdäkseni eri asia kuin meren läheisyyteen rakentaminen. Esimerkiksi Vuosaaressa Aurinkolahden asuntoalueen rakentaminen muutti rannan aivan toisennäköiseksi kuin se oli ennen rakentamista. Luonto ja kaupunkiympäristö voidaan hyvällä suunnittelulla yhdistää järkeväksi kokonaisuudeksi. 
 
3. Asuntolaivasataman toimivuutta voidaan kokeilla, mutta miksikään suunnattoman suureksi rakentamismuodoksi en sitä suosittele. Asuntolaivarakentamisen kokemuksia on seurattava jonkin aikaa ennen päätösten tekemistä. Reposaaren lomamessualueen rakentamisesta ja kokemuksista kannattaa ottaa oppia, miten rakentaminen ja asuminen meren päällä on onnistunut.
 
4. En tunne asiaa tarkemmin. Mikäli keskustan tuntumassa on tarve helikopterikentälle on sen sijoittaminen kohtuulliselle etäisyydelle on järkevää hoitaa siten, että se ei sijaitse lähellä asuntoalueita.
 
5. Keskustatunnelin rakentamisella ei ole kiire, mutta tunnelivaraus pitäisi säilyttää, jotta maanalainen kaava mahdollistaa sen rakentamisen tulevaisuudessa. Itä-länsisuuntainen liikenne rantaviivan tasolla pitää pääsääntöisesti hoitaa raideratkaisuin, mutta työpaikkapendelöinti ja muu poikittaisliikenne tarvitsee – varsinkin mikäli pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvaa nykyisellä vauhdilla – jossain välissä muitakin ratkaisuja kuin pelkän metron. Henkilöautoliikenteen siirtäminen tunneliin on yksi vaihtoehto. Täysin autoton keskusta tarkoittaa pahimmassa tapauksessa, että keskustassa ei voida asioida sellaisten palveluiden äärellä, mitkä tarvitsevat muutakin kuljetuskapasiteettia kuin muovipussin.
 
6. Tyylikäs siltaratkaisu on järkevin, esteettisin ja edullisin vaihtoehto. Helsinki on merellinen kaupunki ja vesistönylityksiin on silta ylivoimaisesti fiksuin vaihtoehto. Joukkoliikennemuotona parhaiten sopii raitiovaunulinjasto. Väyliä rakennettaessa on huomioitava kevyenliikenteen tarpeet, koska Kruunuvuorenrannan ja keskustan etäisyys on mitä sopivin hyötyliikunnalle. 
 
7. Siltaratkaisut ovat mielestäni ensisijaisia. Vesijoukkoliikenne varsinkin arktisissa talviolosuhteissa ei kuulosta kovin houkuttelevalle. Vesiliikenteen heikkoutena sen, että sen yhdistäminen muuhun joukkoliikenteeseen ainakin vaihtoaikojen osalta ei ole helppoa.

Vertti Kiukas (SDP)

1. Helsingillä on kasvutarvetta joka suuntaan, myös merelle uusia asuntoja tarvitaan sekä kaupunkiin muuttavilla että täällä asuntoa vaihtaville. Varsinainen rantaviiva on säilytettävä yleisenä, kaikille vapaana alueena. Sörnäisten-Kalasataman-Hermanninrannan uusi kaava-alue on tästä hyvä esimerkki.
 
2. Rantaviiva on säilytettävä yleisenä alueena, ranta-alueille voidaan rakentaa.
 
3. Ei. Se on mielestäni keinotekoinen rakennelma, joka ei sovellu alueelle tai kulttuuriperimäämme.
 
4. Helsinkiin tarvitaan keskusta-alueella oleva helikopterikenttä Tallinnan liikennettä varten. Hernesaari on tälle hyvä vaihtoehto.
 
5. Ei. Se on saavutettaviin hyötyihin nähden aivan liian kallis.
 
6. Rakentamalla raideperusteiselle joukkoliikentelle ja kevyelle liikenteelle silta.
 
7. Vesiliikenne on miellyttävä tapa matkustaa. Jos reiteistä saadaan taloudellisesti perusteltuja, so. käyttäjämäärät olisivat riittävän suuret, voitaisiin tätä harkita ainakin kesäisin.

Pekka Koivusalo (SDP)

1. Satama-alueiden muuttaminen asuntoalueiksi on erinomaista. Yhteys kantakaupunkiin hyvä.

2. Harkitusti sellaisille paikoille, jotka maaperänsä ja sijaintinsa puolesta soveltuvat tähän. Rantaviiva pitäisi kuitenkin rauhoittaa.

3. Ei. Mieluummin lisää venepaikkoja.

4. Ei. Kentän voisi siirtää Malmille.

5. Ei. Kallis eikä Helsingin sisäisen liikenteen kannalta välttämätön.

6. Suora yhteys kantakaupungista siltaa pitkin. Ratikka on siihen sopiva kulkuväline.

7. Suomenlinnan lautta kyllä riittää.

Jouni Parkkonen (SDP)

1. Minusta ei. Helsingin alueella on vielä runsaasti asumiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvaa maata tarjolla.

2. Keskustassa ja sen lähialueilla kyllä, mutta tämän alueen ulkopuolella ei. Näkisin merenrannoilla mieluummin asuntoja kuin liiketiloja.

3. Idea on mielenkiintoinen. Suhtaudun asiaan varovaisen positiivisesti. Asuntopulaa ratkaisulla ei poisteta, mutta se voisi tuoda urbaaniin kaupunkiin kiehtovan lisänsä.

4. Jos helikopteriliikenteelle halutaan turvata toimintaedellytykset, on kentän sijaittava jossain keskustan lähellä. Nykyinen kenttähän sijaitsee Hernesaaressahan ja sille voi olla vaikeaa löytää muuta soveltuvaa paikkaa keskustan läheisyydestä.

5. Keskustatunnelia ei tule rakentaa. Tunneli olisi erittäin kallis investointi ja nämä rahat voitaisiin käyttää järkevämmin joukkoliikenteen kehittämiseen. Tunneli lisäisi yksityisautoilua joukkoliikenteen kustannuksella. Osa keskustan maanpäällisestä autoliikenteestä tosin siirtyisi maanpinnan alle.

6. Minusta Kruunuvuorenrannan joukkoliikenne olisi järkevintä toteuttaa raideliikennemuotoisena, esimerkiksi raitiovaunuin. Pidän sillan rakentamista järkevämpänä vaihtoehtona kuin tunnelia.

7. Suhtaudun ideaan kielteisesti, poislukien Suomenlinnan liikenne. Idea on sinänsä mielenkiintoinen, mutta ympärivuotisesti toteutettavana hankala ja kallis ratkaisu. Sen sijaan kesäaikana Helsingissä voitaisiin kehittää laivaliikennettä lähialueiden eri saariin palvelemaan sekä kaupunkilaisten että turistien virkistäytymistä.

Lauri Saarilehto (SDP)

1. Pitäisikö Helsingin kasvaa merelle? Miksi? - Ei. Merelle laajeneminen tuntuu niin pitkään teennäiseltä, kun meillä on maata rakennettavaksi, eikä Suomesta tule loppumaan maa ilman poliittisia katastrofeja koskaan.
 
2. PitäisiköHelsingin rannoille rakentaa nykyistä enemmän? Miksi?? - Pitäisi. Vaikka koko Helsingin rantaviiva rakennettaisiin tupaten täyteen, riittää lähialuilla silti valtavat määrät luonnonmukaista rantaviivaa. Tällä hetkellä kaupungissamme on yleisessä käytössä olevaa merenrantaa hävettävän vähän, sillä liian suuri osa on joko yritysten tai yksityisten hallussa. Eli kaikille avoimia kaupungiosia vain merenrannoille.
 
3. Onko Kaisaniemen puiston asuntolaivasatama tarpeellinen? Miksi? - Ei. En nyt suoranaisesti vastusta ideaa, mutten näe sitä myöskään mitenkään erityisen tärkeänäkään.
 
4. Onko Hernesaaren edustallekaavailtu helikopterikenttä tarpeellinen? Miksi? - En osaa sanoa. Alan ihmiset lienevät oikeampia henkilöitä kertomaan helikopterikentän välttämättömyydestä.
 
5. Pitäisikö keskustatunneli rakentaa? Miksi? - Ei. Mielestäni yksityisautoiluun ei tulisi kannustaa nykyistä enempää, päinvastoin. Keskusta-alueella tulisi kehittää joukkoliikennettä ja yksityiautoilua ohjata enemmän kehäteille.
 
6. Miten Kruunuvuorerannan joukkoliikenneratkaisu pitäisi toteuttaa? - Ensihätään linja-autoliikenteellä ja pidemmän päälle näkisin Herttoniemestä haarautuvan metrolinjan, jos ei muuta, niin ainakin perehtymisen arvoisena ideana.
 
7. Pitäisikö Helsingissä ottaa käyttöön vesijoukkoliikenne merellisten kaupunginosien välille? - Mikäli siitä todettaisiin olevan enemmän kiistatonta hyötyä kuin haittaa.

Satu Pikkarainen (SDP)

1. ei

2. ei

3. ei kysymys

4. ei

5. ei

6. raitiovaunulinja

7. vesiliikennettä kannattaa kokeilla ja katsoa miten paljon sillä on matkustajia. Tulee arvioida se mahdollisena vaihtoehtona.

Jerker Polso (SDP)

1. Helsingin ei ole tarpeen kasvaa merelle. Myös Helsingissä on rakentamatonta maa-alaa.

2. Ei. Luonnonvaraisiakin rantoja tarvitaan.

3. Asuntolaivasatama ei todellakaan ole tarpeellinen. Asuntolaivat paitsi pilaavat maiseman, ovat myös kallis ratkaisu. Asuntolaivoja perustellaan ratkaisuna asuntopulaan. Väite on naurettava, sillä asuntoja olisi vähän ja niihin olisi kuitenkin varaa vain harvoilla ja valituilla.

4. Ei ole tarpeellinen. Helikopteriliikenne on pientä eikä sen lisäämiselle ole tarvetta. 

5. Keskustatunneli ei ole tarpeen. Sillä pyritään ensisijaisesti helpottamaan yksityisautoilua. Keskustatunneli on erittäin iso investointi väärään liikennemuotoon. Tunnelikustannuksia tulisi ohjata joukkoliikenteen kehittämiseen yksityisautoilun vähentämiseksi.

6. En ole perehtynyt asiaan niin tarkkaan, että uskaltaisin sanoa sitovaa kantaa. Molemmilla on puolensa. Yksityisautoja kummassakaan ratkaisussa ei voi ottaa huomioon, sillä keskusta ei kestä liikenteen lisäämistä. Silta on halvempi alussa.

7. Ei tällä hetkellä. Ensisijaisesti maanpäällistä joukkoliikennettä olisi kehitettävä, sillä se palvelee laajemmin kaupungin asukkaita.

Annikki Heinonen (SDP)

1. En kannata H:gin kasvattamista merelle. Meren pitäisi olla kaikkien käytössä, ei vain varakkaiden.

2. Ei missään tapauksessa. Rannat tulee jättää Helsinkiläisten vapaa-ajan käyttöä varten.KAIKILLE.

3. Suomen oloissa en näe asuntolaivasatamaa tarpeellisena. Onhan se eksoottinen, mutta vain varakkaille mahdollinen.

4. Suomesta pääsee nopeasti pika-aluksilla Tallinnaan, helikopterikenttä ei ole niin tarpeellinen, toki se on yksi palvelu lisää ja muutama työpaikka.

5. Ihmettelen että kestääkö Helsingin maapohja kaikkea tunneleita. siis ei.

6. Raitiotieliikenteellä.

7. Kyllä.

Markku Heikkinen (SDP)

1. Helsingissä on muuallakin tarjolla kaavoitettua maata kuin meren rannoilla. Helsinki tulee kasvamaan jo merelle koska Kalasatama, Hernesaari ja Korkeavuorenranta ovat jo tulevaisuuden isoja hankkeita. Merenrantaa tulee olla ehdottomasti myös virkistyskäytössä joka tulee huomioida uusien asuntoalueiden suunnittelussa. Hernesaareen on tulossa asuntoa yli 4000 ihmiselle ja itärannalle suunnitellaan 5 hehtaarin puistoa. Kaikilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus nauttia merellisestä Helsingistä.

2. Isoja ja todella kiinnostavia hankkeita on jo meneillään. Ne pitää toteuttaa laadukkaasti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla. Asuinalueiden viihtyvyys, värikkyys ja moninaisuus luo Helsingille vetovoimaa.

3. Asuntolaiva-asuminen toimii hyvin useissa Keski-Euroopan kaupungeissa ja toimii Helsingissäkin kunhan se istuu toiminnallisesti muuhun ympäristöön. En ole aivan vakuuttunut, että Kaisaniemenpuiston ranta tällaisenaan ja nykyisenlaisenaan olisi hyvä paikka asuntolaiva-satamalle. Kalasatamaan voisi sopia paremmin. Mutta uutta ajatusta ei pidä tyrmätä.

4. Ei kenttää Hernesaareen. Istuu huonosti uuden asuinalueen henkeen. Helikopterikentän pitäisi olla parempien liikenneyhteyksien päässä. Lähempänä rautateitä, lentokenttää.

5. Se olisi mahdottoman kallis hanke (jotain 700 milj...) eikä se vähennä yksityisautoilua eikä lisää joukkoliikenteen vetovoimaa. Aika on ajanut autopuolueiden ja keskustatunnelin ohi. Tahdon laajemman kävelykeskustan ja parempia pyöräväyliä.

6. Pitäisi ensin tietää kuinka paljon ja miten Kruunuvuorenrantaan rakennetaan. Kannatan raideliikennettä joko metroaseman suunnasta tai siltaratkaisuna lahden yli. Tukholmassa sillat on saatu kuulumaan osaksi kaupunkiluontoa varsin hyvin.

7. Oikein hyvä ajatus, joka lisäisi merellisten kaupunginosien kiinnostavuutta ja poikittaisliikennettä etelässä.

Satu Laine (SDP)

1. Ehkä ei. Helsinkiä on laajennettu merelle jo varsin paljon. Uusia asuinalueita on pyrittävä etsimään muualta.
 
2. Ei välttämättä. On tärkeää huolehtia siitä, että rannat ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Asunnoton merenranta on sinänsä arvokasta. 
 
3. Asuntoja on rakennettava lisää. Suhtaudun kuitenkin asuntolaiva-ajatukseen hieman kriittisesti. Asuntolaivasataman ympäristövaikutuksia pitäisi tutkia ensin huolellisesti. Haluan myös, että rannat ovat kaikkien helsinkiläisten käytettävissä - ei pelkästään ranta-asujien.
 
4. Kannatan Malmin lentoaseman säilyttämistä, jonne helikopterikenttä luonnollisesti kuuluu.
 
5. Ei. En kannata laajaa yksityisautoilun tukemista. 
 
6. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti Tervasaaren ja Korkeasaaren kautta kulkemalla raitiolinjalla.
 
7. Ei. Vesijoukkoliikenne on tehoton tapa hoitaa joukkoliikennettä, vaikka sopiikin hienosti kesän turistiliikenteeseen. Kesän vesijoukkoliikennettä voisikin miettiä merellisen Helsingin käyntikorttina.

Harri Kivi (SDP)

1. Ei pitäisi. Helsingin jo olemassa olevia saaria pitäisi saada aktiivisempaan käyttöön ja sivviilikäyttöön.

2.Raannat kauttaaltaan pitää olla kaikkien kaupunkilaisten vapaassa käytössä. Polkupyörä- ja kävelytiet kulkemaan, kattamaan koko Helsingin rantoja.

3. Kaisaniemen rantaan voidaan kokeilla asuntolaivojen sijoittamista Amsterdamin tapaan.
Paras sijoituspaikka olisi kalasataman ranta. Rantojen pitää silti olla kaupunkilaisten ulkoilukäytössä.

4. Ei. Malmin lentokenttäalue viosi olla hyvä sijoitus paikka tai Vuosaaren satama-alueen yhteydessä.

5. Keskustatunnelia ei tarvita. Julkista liikennettä tulisi kehittää siten että yksityisautoilu keskusstaan vähenisi tuntuvasti. Ratikka, bussi, juna ja metro rules.

6. Ei mitään suuruudenhulluja siltarunpuratkaisuja. Herttoniemen kautta metro, vene, ratikka ja bussiyhteys Kruunuvuorenrantaan. Polkupyöräyhteys kuntoon ja helpoksi.

7. Pitäisi kehittää samanlaista vesiliikennettä kuten Suokkiin.

Ritva Sänkiaho (SDP)

1.Ei, maata on tarpeeksi.

2.Ei. Rannat tulaa jättää kaupunkilaisten virkistyskäyttöön.

3.Ei. Helsinki on liian pohjoisessa tällaiselle.

4.Kyllä.Etupäässä sairaskuljetuksia varten.

5.Ei. On liian kallista rakentamista.

6.Herttoniemen metron kautta liitäntä linjalla.

7.Ehkä joskus tulevaisuudessa.

Mirva Haltia-Holmberg (SDP)

1. Meillä on paljon käyttämätöntä tilaa rantojemme edustalla esim. saarissa, joiden käyttöä pitää ehdottomasti kartoittaa. 

2. Jos rannoilla vaihtoehtoina on teollisuustoimintoja tai asumista, niin tietenkin asumista. Säiliöt ja piiput tekevät rantojen virkistyskäytöstä hankalaa, mutta asuminen ei.

3. Asuntotuotannollisesti se ei ole tarpeellinen (eli sillä ei ratkaista asuntopulaamme), mutta erikoisuutena ja erilaisena asumismuotomahdollisuutena se on mielestäni mielenkiintoinen ja vetävä. Juuri tällaista elävöittämistä soisin nähtävän enemmän alueillamme, jotka ovat vajaakäytössä.

4. Tämä on kaksipiippuinen juttu: Hernesaaren tuleville asukkaille helikopterikenttä muodostaa meluhaitan, mutta jos kenttä siirretään jonnekin muualle, aiheuttaa se sen sielläkin. Hirvittävän pitkälle keskustasta kenttää ei ole mielekästä viedä, sillä helikopterin idea on päästä lähelle keskustaa ja jos helikopteri lentää pitkän matkan Helsingin yllä sen sijaan että se tulee suoraan lähimpään pisteeseen, koskettaa melu yhä suurempaa ihmisryhmää. Asumatonta tilaa Helsingistä ei keskustan alueelta löydy, joten täysin häiriöttömästi liikennettä ei voida toteuttaa.

5. Keskustatunnelia ei pidä rakentaa siksi, että sen kustannukset suhteessa sen hyötyihin ovat liian suuret. Tunneli veisi kyllä pois suuren määrän autoja pinnalta maan alle mutta samalla se lisäisi yksityisautoilua ja itseasiassa vähentäisi joukkoliikenteen käyttöä. Järkevämpää on ohjata mahdollisimman suuri osa matkanteosta joukkoliikenteen pariin ja esimerkiksi rauhoittaa tietty osa keskustaa kevyelle- ja joukkoliikenteelle. Poikittaisliikenteen kehittäminen on avainasemassa tämän ongelman ratkaisemisessa.

6. Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisu pitää toteuttaa raideratkaisuna (tarkemmin: ratikoilla) ja mielellään joukkoliikennesiltaa pitkin suorinta reittiä Laajasaloon.

7. Vesijoukkoliikenne on kesäturismin haasteisiin hyvin vastaava projekti, jota tulee tutkia, mutta sellaisenaan se ei sovi minkään asuinalueen (paitsi Suomenlinnan) joukkoliikenneratkaisuksi, sillä esim. kelirikko ja matkustusaika tekevät siitä joukkoliikennevälineeksi huonon.

Kaarin Taipale (SDP)

1. Ei.  

2. Urbaanille rantavyöhykkeelle (Jätkäsaari, Kalasatama) kyllä. 

3. Ei. 

4. Helikopterikenttä on varmaan tarpeellinen. Mihin se voidaan sijoittaa? 

5. Ei. 

6. Ei ainakaan tunnelia. Hieno silta. 

7. Kyllä.

Seppo Väisänen (SDP)

1. Miksi sen pitäisi kasvaa sen enenpää merelle kuin ilmaankaan.
Kiinteää maata riittää Helsingissäkin!

2. Rannat on säilytettävä kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja
vieraille käyntikorttina.
Helsinkiin on saatava Hämeenlinnan tapaan k a u p u n k i p u i s t o,
jota esitin jo vuoden 2000 vaaleissa. - Ilmoitus olemassa.

3. Ei ja miksi juuri sinne.

4. Tarpeellinen se on jo hätätoiminnan vuoksi. Mutta Hernesaari on
tuskin tähän sopivin. Se tavalla olisim korvike ?rantarakentamiselle?.

5. Ei Keskustatunnelia missään nimessä. Se turvaisi espoolaisten
autojen kaupunkiintulon ikipäiviksi!

6. Ei missään nimessä sillalla. Olisi tuhottoman kallis ja
maisemallisesti pysyvä katastrofi ja mammuttitaudin ilmentymä.
Miten olisi se vesiliikenne?

7. Kyllä. Onhan Helsinki , tai ainakin se sanoo olevansa merellinen
kaupunki!

Tuomo "Tumppi" Valokainen (SDP)

1 Miksi pitäisi.Vanhankaupunginlahti on jo tukossa.  

2 Ei välttämättä rannoille,sillä ne voitaisiin käyttää virkistyskäyttöön.

3 Kaisaniemen laivasatama? jaa vaikea kysymys jos niissä laivoissa asutaan, on se tarpeellinen

4 Helsingin meripelastus toimisi sieltäkäsin.Kyllä tarvitaan.

5 Ei tunnelia. Helsinki on möyritty jo piloille. Raitiotielinjoja ja autot stadin laitamille parkkiin.

6 raitiotielinja ja riittävästi vaunuja.

Janette Grönfors (SDP)

1. Ei missään tapauksessa
2. Ei, Helsingin rantojen pitää saada olla myös 'vapaana'.
3. Ei ole
4. Vaikea sanoa, uskoisin, että ei, eikä varsinkaan jos se tulee tavallisen stadilaisen maksettavaksi
5. Ei missään tapauksessa, liikennettä voidaan järkeistää/kontrolloida muutenkin kuin näin kalliilla 'kaupungin pitkäksi ajaksi mylläävällä' projektilla.
6. Suoralla liityntäliikenneyhteydellä (bussi) Herttoniemeen, josta metroyhteydet niin etelään kuin itään. 
7. Vaihtoehtoisesti voisi kokeilla ainakin. Samalla voisi samaa palvelua suunnitella ja kokeilla myös Hgin kaupungin virkystyskäyttöön tarkoitettujen saarten kohdalla eli stadin vesijoukkoliikenne myös sinne, ainakin kesällä.